Asiantuntija-artikkeli pää
Migreeni vai niska?Kaksi päänsärkyä, yksi välittäjäasema
Sykkiviä kohtauksia pahoinvoinnin kanssa, vai kipu, joka alkaa niskasta ja säteilee eteenpäin? Täältä saat tietää, miten migreeni ja servikogeeninen päänsärky eroavat toisistaan, miksi niskalla on sananvaltaa molemmissa ja mikä merkitys pään tasapainolla voi olla.
Tuntuuko tutulta?
Päätä särkee, ja niska on mukana?
Mikä pitää kohdallasi paikkansa?
Napauta, mikä pitää kohdallasi paikkansa.
Kaksi ensimmäistä kohtaa kuulostavat migreeniltä, neljäs ja viides pikemminkin niskasta lähtevältä päänsäryltä. Usein molemmat pitävät paikkansa, sillä niska ja pää yhtyvät aivorungossa samoihin hermosoluihin. Diagnoosin selvittää lääkärin tutkimus. Hengityksen, nielemisen ja pään tasapainon malliin voit itse vaikuttaa.
Migreeni vai niska?Milloin lääkäriin?Tärkeimmät asiat lyhyesti
- Migreeni on hermoston itsenäinen sairaus, jossa on 4–72 tuntia kestäviä kohtauksia. Servikogeeninen päänsärky sen sijaan lähtee kaularangan tai niskan pehmytkudosten häiriöstä.
- Niskakipu liittyy migreeniin hyvin usein, mutta se ei tee siitä niskaperäistä päänsärkyä. Niska ja pää jakavat aivorungossa välittäjäaseman, trigeminoservikaalisen kompleksin.
- Servikogeenisessa päänsäryssä ja jännityspäänsäryssä niskan jatkuva kuormitus on näkemyksemme mukaan usein olennainen tekijä, migreenissä yksi useista, joka voi osaltaan määrätä, kuinka helposti kohtaus laukeaa. Perimää ja hormoneja et voi muuttaa, hengityksen, nielemisen ja pään tasapainon mallia kylläkin.
Video
Migreeni ja servikogeeninen päänsärky: mitä tekemistä niskalla on sen kanssa
Das Video lädt erst nach dem Klick. Dann werden Daten an YouTube (Google) übertragen.
Taustaa
Migreeni, jännityspäänsärky, servikogeeninen päänsärky: kolme eri kuvaa
Päänsärky ei ole aina samanlaista. Kolme muotoa tulee arjessa vastaan erityisen usein, ja jokainen vaatii oman tarkastelunsa.
maailman väestöstä on 357 julkaisun katsauksen mukaan aktiivinen migreeni, 26 %:lla jännityspäänsärky1
ihmistä eli vuonna 2016 Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan migreenin kanssa2
norjalaisen kunnan 1 838 tutkitusta aikuisesta täytti servikogeenisen päänsäryn kriteerit3
Migreeni vie saman Global Burden -analyysin mukaan maailmanlaajuisesti reilusti kuusi kertaa niin monta tervettä elinvuotta kuin jännityspäänsärky, eniten 15–49-vuotiailla naisilla2. Erottelu ratkaisee, mikä hoito tulee kyseeseen ja mihin harjoittelu voi kohdistua.
Migreeni
Mikä migreenille on ominaista
Migreeni on enemmän kuin voimakas päänsärky. Kansainvälinen päänsärkyjärjestö kuvaa sen kiinteiden tuntomerkkien avulla4.
- Kesto: Hoitamaton kohtaus kestää 4–72 tuntia, lapsilla ja nuorilla myös lyhyemmän aikaa.
- Luonne: Vähintään kaksi neljästä piirteestä täyttyy. Kipu on toispuolista, sykkivää, keskivoimakasta tai voimakasta tai pahenee arkiliikunnassa, kuten portaita noustessa.
- Liitännäisoireet: Pahoinvointi tai oksentelu, tai samanaikainen valo- ja ääniherkkyys.
- Toistuvuus: Diagnoosiin tarvitaan vähintään viisi tällaista kohtausta.
Osa sairastavista kokee ennen päänsärkyä auran, esimerkiksi välkkyviä sahalaitoja näkökentässä, kihelmöintiä tai puhehäiriöitä. Todennäköisenä perustana pidetään aaltoa, joka leviää aivokuorella 3–5 millimetriä minuutissa, niin sanottua leviävää depolarisaatiota5. Kohtauksessa aktivoituu lisäksi trigeminovaskulaarinen järjestelmä, eli ne kolmoishermon säikeet, jotka hermottavat aivokalvoja ja verisuonia.
Migreeni on hermoston sairaus. Niska on silti mukana keskustelussa.Perimällä, hormoneilla, unella ja stressillä on oma roolinsa. Kysymys on, mitkä tekijät siirtävät kohtauksen kynnystä ja mihin niistä voit itse vaikuttaa.
Tunnettuja laukaisijoita ovat univaje, stressi, hormonaaliset vaihtelut ja tietyt ruoka-aineet. Näkemyksemme mukaan niihin kuuluu myös perusmalli, jolla hengität, nielet ja kannat päätäsi. Migreenin osalta tätä ei ole osoitettu.
Servikogeeninen päänsärky
Kun päänsärky alkaa niskasta
Servikogeenisessa päänsäryssä niska ei ole seuralainen vaan lähtökohta. Kipu syntyy kaularangassa tai niskan pehmytkudoksissa ja säteilee päähän.
Luokitus edellyttää kaularangan tai niskan pehmytkudosten löydöstä, joka voi aiheuttaa päänsärkyä, ja vähintään kahta näyttöä yhteydestä4: ajallinen kytkös niskalöydökseen, paraneminen sen kanssa samanaikaisesti, rajoittunut liikkuvuus ja kivun paheneminen tietyissä liikkeissä tai kivuttomuus kohdennetun niskan puudutuksen jälkeen.
Pikemminkin migreeni
- Kohtauksia tunneista päiviin, niiden välillä usein oireeton
- Sykkivä, puoli voi vaihtua
- Pahoinvointi, valo- ja ääniherkkyys selviä
- Arkiliikunta pahentaa kipua
Pikemminkin servikogeeninen
- Alkaa niskasta tai takaraivolta ja säteilee eteenpäin
- Pysyy samalla puolella
- Pään liike tai paine niskalihaksiin laukaisee tyypillisen kivun
- Kaularangan liikkuvuus rajoittunut
Mikään näistä piirteistä ei yksinään ole todiste. Myös servikogeenisessa päänsäryssä voi esiintyä pahoinvointia ja valonarkuutta, yleensä lievempänä kuin migreenissä4.
sairastavista norjalaisessa Vågå-tutkimuksessa tunsi kipukohtausten alkavan niskasta tai takaraivolta. Naisilla sitä ei siellä esiintynyt useammin kuin miehillä3
vähemmän kiertoa ylemmän kaularangan fleksio-rotaatiotestissä oli servikogeenista päänsärkyä sairastavilla keskimäärin verrattuna migreeniä sairastaviin, 62 tutkimuksen yhteenvetona13
Niskakipu
Niskakipu migreenissä: yleistä, mutta ei todiste
Monet migreeniä sairastavat tuntevat päänsärkynsä myös niskassa. Tutkimukset antavat heille oikeuden, mutta toisin kuin luulisi.
migreeniä sairastavista oli kliinisissä tutkimuksissa niskakipua, verrokkiryhmissä ilman päänsärkyä 23 %:lla. Yhteenveto 24 tutkimuksesta7
osuus oli kroonisessa migreenissä, eli kun päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa7
kirjasi 113 migreeniä sairastavaa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Niskakipu liittyi niihin useammin kuin pahoinvointi8
Tässä tutkimuksessa päänsärkyasiantuntijat olivat etukäteen sulkeneet pois servikogeenisen päänsäryn8. Niskakipu kuului siis itse migreeniin. Se ei ole merkki väärästä diagnoosista eikä todiste siitä, että niska laukaisisi kohtauksen. Se osoittaa, kuinka tiiviisti molemmat alueet on kytketty toisiinsa.
Mistä päänsärkysi yleensä alkaa?
Anatomia
Trigeminoservikaalinen kompleksi: missä niska ja pää yhtyvät
Miksi tunnet niskan ongelmat päässä? Vastaus löytyy ylemmästä kaulaytimestä, aivan aivorungon alapuolelta.
Kolmoishermo (nervus trigeminus), viides aivohermo, hermottaa kasvoja, otsaa, leukoja ja aivokalvoja. Sen laskeva tumake ulottuu ylempiin kaulasegmentteihin, joissa niskasta tulevat säikeet kohtaavat samat hermosolut. Tätä aluetta kutsutaan trigeminoservikaaliseksi kompleksiksi.
Konvergenssi mahdollistaa sen, että kipu siirtyy niskan ja kasvojen välillä molempiin suuntiin6. Järjestelmä ei silloin pysty varmasti erottamaan, mistä signaali on peräisin. Miten kolmoishermo hermottaa kasvoja ja puremalihaksia, selittää kolmoishermokipuja käsittelevä artikkeli. Miksi myös korvan äänet voivat reagoida leukaan ja niskaan, voit lukea artikkelista Tinnitus.
toisessa kaulasegmentissä vastasi rotilla samanaikaisesti aivokalvon ja ison takaraivohermon ärsykkeisiin9
mitatuista soluista laajensi aivokalvon ärsytyksen jälkeen vastaanottoaluettaan, ja vaste syvien niskalihasten ärsykkeisiin voimistui10
Molemmat nukutetuilla rotilla tehdyt kokeet ovat peräisin Lontoon Headache Groupista. Ne osoittavat kytkennän, eivät sen suuruusluokkaa ihmisellä. Niskalihaksista tulevat ärsykkeet vaikuttivat selvästi pidempään kuin ihosta tulevat9.
Kuin yhteinen puhelinkeskus
Kuvittele, että niska ja kasvot ilmoittavat saman keskuksen kautta. Jos niskasta soitetaan tauotta, linja on jo kuormitettu, ja pienikin soitto päästä tuntuu kovemmalta. Jatkuva jännitys ei aiheuta jokaista kohtausta, mutta näkemyksemme mukaan se voi siirtää kynnystä, josta alkaen järjestelmä hälyttää.
Pään tasapaino
Pää eteenpäin: mitä se merkitsee niskalle
Aikuisen pää painaa noin neljästä viiteen kilogrammaa. Kuinka paljon työtä se teettää niskalla, riippuu ennen kaikkea siitä, missä se on.
Kun pää on kaularangan yläpuolella, järjestelmä kantaa sitä vähällä lihastyöllä. Jos se siirtyy eteenpäin, vipuvarsi kasvaa, ja niskalihasten on jatkuvasti pidettävä vastaan.
Liikkeellä olevat kilogrammamäärät ovat peräisin mallilaskelmasta, jossa ei mitattu ihmisiä. Suunta on selvä, luvut eivät. Lisää selkään asti ulottuvasta ketjusta löydät artikkelista Niska ja selkä.
joilla oli toispuolinen migreeni ja joilla ei ollut päänsärkyä, vertasi madridilainen tutkimus. Migreeniryhmä piti päätä edempänä, ja heillä oli enemmän aktiivisia trigger-pisteitä, erityisesti kipupuolella11
joilla oli migreeni ja joilla ei ollut, vertasi brasilialainen tutkimus röntgenkuvan ja valokuvan avulla. Eroa pään tasapainossa se ei löytänyt12
Löydökset ovat siis ristiriitaisia. 62 tutkimuksen katsaus havaitsi migreenissä hieman heikomman kaularangan liikkuvuuden, vähemmän niskan ojentajalihasten voimaa ja enemmän aktiivisuutta epäkäs- ja kylkiluunkannattajalihaksissa13. Onko se päänsärkyjen syy vai seuraus, sitä vertailututkimukset eivät pysty selvittämään.
Meille pään tasapaino ei siksi ole ryhtiarvosana, vaan järjestelmän vastaus olosuhteisiinsa, ennen kaikkea siihen, kuinka vapaa hengitystie on. Jos pään on mentävä eteenpäin, jotta kielen taakse jää tilaa, niskasta tulee jatkuva työmaa.
Pään vetäminen taaksepäin päätöksen voimalla kestää vain niin kauan kuin muistat sen. Tasapainoa voi muuttaa sen tuottavan mallin kautta.
Triadi
Tasapaino edestä: kieli, kieliluu ja niska
Niska pitää päätä takaapäin. Sen hienotasapainoa ohjataan näkemyksemme mukaan myös edestä.
Alaleuan alla on kieliluu, luu, jolla ei ole niveltä muihin luihin. Sen yläpuoliset lihakset yhdistävät sen alaleukaan ja kallonpohjaan, alapuoliset rintalastaan ja lapaluuhun. Yhdessä ne muodostavat etummaisen ohjasketjun.
Dr. Klaus Berndsen kuvaa sitä hienosäädön paikaksi: niskalihakset kantavat päätä, ja kieliluun lihaksiston kautta se tasapainotetaan. Se, miten tämä ketju on jännittynyt, riippuu kielen referenssiasennosta ja nielemismallista.
Perusmalli poikkeaa
Suuhengitys, alhaalla oleva kieli tai puristava nielemismalli muuttavat kaulan etuosan lihasten jännitystä.
Keho kompensoi
Pää siirtyy eteenpäin ja ojentuu ylemmästä niskasta, jotta hengitystie pysyy auki. Hermosto tallentaa tämän malliksi.
Niska työskentelee tauotta
Lyhyet niskalihakset pitävät vastaan, ja niiden sensorit ilmoittavat jatkuvasti trigeminoservikaaliseen kompleksiin.
Kynnys laskee
Servikogeenisessa päänsäryssä ja jännityspäänsäryssä tämä jatkuva kuormitus on näkemyksemme mukaan usein olennainen tekijä. Migreenissä se on yksi useista ja voi osaltaan määrätä, kuinka helposti kohtaus laukeaa.
Lisäksi tulee hengitys. Joka hengittää pitkään suun kautta, ottaa näkemyksemme mukaan usein kiertäjälihaksen ja kylkiluunkannattajalihakset hengityksen apulihaksiksi. Molemmat vetävät kaulasta ja kuuluvat samaan ketjuun.
Sitä, siirtääkö muuttunut hengitysmalli itse migreenikynnystä, ei ole tutkittu. Se on avoin kysymys, ei löydös.
Tutkimusnäyttö
Harjoittelu päänsäryssä: mitä tutkimukset osoittavat ja mitä eivät
Muuttaako aktiivinen harjoittelu jotakin? Vastaus vaihtelee päänsäryn muodon mukaan.
servikogeenista päänsärkyä sairastavaa jaettiin Australiassa ryhmiin arpomalla. Kevyen kuormituksen harjoitukset vähensivät päänsärkyjen tiheyttä ja voimakkuutta, samoin manuaalinen terapia, kahdentoista kuukauden ajan14
migreeniä sairastavaa harjoitteli Ruotsissa kolme kertaa viikossa 40 minuuttia kestävyyttä, harjoitteli rentoutusta tai käytti topiramaattia. Kaikissa ryhmissä kohtausten määrä väheni vajaalla yhdellä kuukaudessa15
päänsäryn fysioterapiasta oli hampurilaisessa katsauksessa suuri harhan riski. Kirjoittajat arvioivat näytön vähäiseksi16
Servikogeenisessa päänsäryssä aktiiviselle harjoittelulle on siten hyvät perusteet. Migreenissä liikunta on yksi vaihtoehto muiden joukossa, ruotsalaisten kirjoittajien mukaan erityisesti niille, jotka eivät hyödy päivittäisistä lääkkeistä tai eivät halua käyttää niitä15.
FaceFormer-harjoittelusta migreenissä ei ole omaa tutkimusta. Yllä olevat tutkimukset tarkastelevat muita harjoituksia, eivät FaceFormeria. Mitä tutkimuksia FaceFormer-terapiasta on ja miten niitä tulee arvioida, löydät kohdasta Tutkimukset ja tiede.
Siitä, että tutkimus puuttuu, ei seuraa, ettei yhteyttä ole. Siitä seuraa, ettei sitä ole tutkittu.Siksi emme lupaa migreenissä mitään. Selitämme, miten näemme yhteyden ja miksi pidämme perustoimintoja harjoittelemisen arvoisina oireesta riippumatta.
Turvallisuus
Päänsäryn selvittäminen lääkärillä: nämä varoitusmerkit ratkaisevat
Vain pienen osan päänsäryistä aiheuttaa jokin muu sairaus. Jotta sitä ei ohitettaisi, on olemassa varoitusmerkkilista SNNOOP1017.
Äkillinen ja voimakas
Päänsärky, joka alkaa äkillisesti täydellä voimalla.
Kuumeen kanssa
Päänsärky yhdessä kuumeen tai muiden yleisoireiden kanssa.
Neurologiset puutosoireet
Halvaus, tunnottomuus, puhe- tai näköhäiriöt, jotka ovat uusia tai erilaisia kuin tuttu aura, tai tajunnan hämärtyminen.
Uusi, muuttunut tai paheneva
Uusi, selvästi muuttunut tai jatkuvasti voimistuva päänsärky tai ensimmäinen alkaminen 65 ikävuoden jälkeen.
Yskä, ponnistus, asento
Päänsärky, jonka yskä, aivastus tai rasitus laukaisee tai joka riippuu kehon asennosta.
Onnettomuuden tai kaatumisen jälkeen
Päänsärky, joka alkaa vamman jälkeen.
Erityiset olosuhteet
Raskaus tai lapsivuodeaika, aiempi syöpäsairaus tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Kipeä silmä
Kipeä silmä, johon liittyy kyynelvuotoa, punoitusta tai vuotava nenä samalla puolella.
Jos jokin näistä merkeistä pitää paikkansa, hakeudu pian lääkärin tutkittavaksi. Äkillisesti alkavassa, kaikkein voimakkaimmassa päänsäryssä tai uusissa puutosoireissa, kuten halvauksessa tai puhehäiriössä, soitat hätänumeroon 112.
Päänsäryn akuuttilääkkeet voivat usein käytettyinä itse ylläpitää päänsärkyä. Luokitus kutsuu tätä lääkepäänsäryksi (lääkkeiden liikakäytöstä johtuva päänsärky)4. Se on esimerkki siitä, miten oireen hoito voi pitkittää oiretta.
kuukaudessa päänsärkyä ja yli kolmen kuukauden ajan säännöllisesti akuuttilääkkeitä: nämä ovat lääkkeiden liikakäytöstä johtuvan päänsäryn kriteerit4
kuukaudessa triptaaneja riittää jo siihen, parasetamolilla raja on 15 päivää4
Jos otat kipulääkkeitä monena päivänä kuukaudessa, keskustele siitä vastaanottosi kanssa sen sijaan, että lisäisit määrää itse tai lopettaisit äkillisesti. Sama koskee määrättyä migreenin estolääkitystä. Harjoittelu ja lääkkeet eivät sulje toisiaan pois.
Harjoittelu
Pään tasapainon harjoittelu: malli oireen sijaan
FaceFormer-terapia ei ole päänsärkylääke. Se harjoittaa perustoimintoja, hengitystä, nielemistä ja pään tasapainoa, jotka ovat näkemyksemme mukaan monien oireketjujen alussa.
Malli ei muutu oivalluksella, vaan tarkalla ja tiheällä toistolla. Siksi harjoittelet huulten sulkua, nenähengitystä, kielen referenssiasentoa, nielemistä ja pään tasapainoa yhdessä liikesarjassa. Aloituksena on perusharjoitus: FaceFormer suun eteisessä, kielen kärki yläetuhampaiden takana olevassa kohoumassa, nenähengitys, lyhyt yhteenpurenta, nielaisu.
Noin viikosta 6 alkaen mukaan tulee pään tasapainokierto. Puristat huulikiilaa ja käännät päätä kuuden sekunnin ajan hitaasti sivulle, kunnes tunnet kaulan lihakset, ilman kipua.
Siinä puret hetken yhteen ja nielaiset kerran. Sitten käännät kuudessa sekunnissa takaisin keskelle, ja sen jälkeen vuorossa on toinen puoli.
Kierto venyttää lihaksia, jotka pitävät pään tasapainossa, ja harjoittaa niitä yhteistyössä kielen ja nielemisen kanssa. Katse on suoraan eteenpäin.
Myöhemmin yhdistät kierron moduulissa 9 rauhalliseen nenähengitykseen. Miten hidas hengitys vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon, kerrotaan artikkelissa Vagushermo.
- Päivästä 1 alkaen
Perusharjoitus
Kolme kertaa päivässä muutama minuutti FaceFormer ZERO -laitteella, ja toistoja lisäät viikoittain.
- Noin viikosta 3 alkaen
Vetoharjoitus ja yö
Vetoharjoitus tulee mukaan. Öisin käytät ZERO-laitetta heti, kun perusharjoitus sujuu.
- Muutaman viikon kuluttua
Siirtyminen ONE-laitteeseen
Päivisin harjoittelet FaceFormer ONE -laitteella, joka on samankokoinen ja -muotoinen kuin ZERO, mutta kiinteämpää materiaalia. Öisin käytössä pysyy ZERO.
- Noin viikosta 6 alkaen
Pään tasapaino -rotaatio
Kahdeksan toistoa kolme kertaa päivässä, viikosta 7 alkaen neljätoista, perusharjoittelun lisäksi.
- Kuukausien ajan
Malli toimii itsestään
Ennen kuin uudet toiminnot sujuvat ajattelematta, harjoitusopas arvioi kuluvan kuudesta kahteentoista kuukautta, minkä jälkeen seuraa ylläpitoharjoittelu.
Maksuton FaceFormer-sovellus ohjaa perusharjoitukset, ja kaikki moduulit löydät harjoitussivuilta. Jos harjoittelet vastaanoton kanssa, sovi kierrosta siellä. Migreenikohtauksen aikana pidät tauon, ja päätä käännät vain niin pitkälle kuin se onnistuu kivutta.
Arki
Niskan kuormituksen keventäminen arjessa
Pidä päänsärkypäiväkirjaa
Kirjaa päivä, kesto, kivun paikka ja laatu, liitännäisoireet, mahdolliset laukaisijat ja jokainen lääke. Näin tunnistat malleja, ja vastaanottosi saa luotettavan perustan.
Näyttö silmien korkeudelle
Säädä näyttö ja istuin niin, että pääsi on tasapainossa kehon päällä. Puhelimen nostat ylös sen sijaan, että laskisit päätä.
Huulet kiinni, kieli ylhäällä
Huulet ovat rennosti vastakkain, kielen kärki referenssipisteessä, ja hengität nenän kautta. Tarkista tämä useita kertoja päivässä.
Hampaat erillään
Levossa hampaat eivät kosketa toisiaan. Puristaminen ja narskuttelu kuormittavat puremalihaksia, jotka ilmoittavat kolmoishermon kautta samaan välittäjäasemaan. Lisää aiheesta artikkelissa TMD ja leukanivel.
Liiku säännöllisesti
Kestävyysliikunta on migreenissä tutkittu vaihtoehto. Lisää rasitusta hitaasti ja seuraa, miten pääsi reagoi.
Yksittäiset käyttäjät kertovat meille, että heidän kohtauksensa ovat harventuneet tai lieventyneet sen jälkeen, kun he alkoivat työstää malliaan. Se on yksittäistapauksen kokemus, ei todiste eikä lupaus. Muuttuuko sinulla jotakin, sen näyttää päänsärkypäiväkirjasi kuukausien mittaan.
Kysymykset
Usein kysyttyä
Mitä eroa on migreenillä ja servikogeenisella päänsäryllä?
Migreeni on hermoston itsenäinen sairaus, jossa on 4–72 tuntia kestäviä kohtauksia, usein sykkiviä ja pahoinvoinnin tai valonarkuuden kanssa. Servikogeeninen päänsärky lähtee kaularangasta tai niskan pehmytkudoksista, alkaa tyypillisesti niskasta ja pysyy toisella puolella.
Voiko migreeni johtua niskasta?
Niskakipu kuuluu monilla migreeniin, kliinisissä tutkimuksissa noin kolmella neljästä. Se ei tarkoita, että niska aiheuttaisi migreenin. Niska ja pää ilmoittavat aivorungossa samaan välittäjäasemaan. Näkemyksemme mukaan jatkuvasti kuormittunut niska voi siksi osaltaan siirtää kohtausten kynnystä, yhtenä tekijänä muiden joukossa.
Mistä tunnistan servikogeenisen päänsäryn?
Tyypillisiä ovat alku niskassa tai takaraivolla, kipu, joka säteilee samalla puolella eteenpäin, kaularangan rajoittunut liikkuvuus ja kipu tietyissä pään liikkeissä. Mikään näistä piirteistä ei yksinään todista sitä, diagnoosin tekee lääkärin tutkimus.
Auttaako niskaharjoittelu migreeniin?
Servikogeenisessa päänsäryssä kohdennetut harjoitukset vähensivät suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa särkyjen tiheyttä ja voimakkuutta kahdentoista kuukauden ajan. Migreenissä kestävyysharjoittelu pärjäsi samaan tapaan kuin rentoutus ja topiramaatti. FaceFormer-harjoittelusta migreenissä ei ole omaa tutkimusta.
Mikä merkitys pään tasapainolla on päänsäryssä?
Kun pää on luotisuoran edessä, niskalihasten on jatkuvasti pidettävä vastaan, ja niiden signaalit kulkevat sinne, missä myös kolmoishermo on kytketty. Näkemyksemme mukaan pään tasapaino on vastaus hengitykseen ja nielemiseen, ja siksi harjoittelemme kaikkia kolmea yhdessä.
Milloin minun pitäisi mennä päänsäryn vuoksi lääkäriin?
Heti kun jokin varoitusmerkki täyttyy, esimerkiksi äkillisesti alkava voimakas päänsärky, kuume, uudet puutosoireet, uusi tai selvästi muuttunut päänsärky, päänsärky onnettomuuden jälkeen tai kipulääkkeet monena päivänä kuukaudessa. Äkillisessä, kaikkein voimakkaimmassa kivussa tai halvausoireissa soitat hätänumeroon 112.
Voinko harjoitella FaceFormerilla, jos käytän migreenilääkkeitä?
Kyllä, harjoittelu ja lääkkeet eivät sulje toisiaan pois. Älä lopeta määrättyjä lääkkeitä omin päin, muutokset käyt läpi vastaanottosi kanssa. Kohtauksen aikana pidät tauon harjoittelusta.
Lisää aiheesta
Lisää artikkeleita tietoosiosta
Kaikki aiheet yhdellä silmäyksellä
Kokemuksia aiheesta
Seuraava askel
Lähteet
- Stovner LJ, Hagen K, Linde M, Steiner TJ (2022). The global prevalence of headache: an update, with analysis of the influences of methodological factors on prevalence estimates. Journal of Headache and Pain 23(1):34. PMID 35410119. Lähde
- GBD 2016 Headache Collaborators (2018). Global, regional, and national burden of migraine and tension-type headache, 1990-2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet Neurology 17(11):954-976. PMID 30353868. Lähde
- Sjaastad O, Bakketeig LS (2008). Prevalence of cervicogenic headache: Vågå study of headache epidemiology. Acta Neurologica Scandinavica 117(3):173-180. PMID 18031563. Lähde
- Headache Classification Committee of the International Headache Society (2018). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (ICHD-3). Cephalalgia 38(1):1-211. Kriteerit 1.1 migreeni ilman auraa, 8.2 lääkkeiden liikakäytöstä johtuva päänsärky, 11.2.1 servikogeeninen päänsärky. Lähde
- Lauritzen M (1994). Pathophysiology of the migraine aura. The spreading depression theory. Brain 117(Pt 1):199-210. PMID 7908596. Lähde
- Biondi DM (2005). Cervicogenic headache: a review of diagnostic and treatment strategies. Journal of the American Osteopathic Association 105(4 Suppl 2):16S-22S. PMID 15928349. Lähde
- Al-Khazali HM, Younis S, Al-Sayegh Z, Ashina S, Ashina M, Schytz HW (2022). Prevalence of neck pain in migraine: A systematic review and meta-analysis. Cephalalgia 42(7):663-673. PMID 35166137. Lähde
- Calhoun AH, Ford S, Millen C, Finkel AG, Truong Y, Nie Y (2010). The prevalence of neck pain in migraine. Headache 50(8):1273-1277. PMID 20100298. Lähde
- Bartsch T, Goadsby PJ (2002). Stimulation of the greater occipital nerve induces increased central excitability of dural afferent input. Brain 125(Pt 7):1496-1509. PMID 12077000. Lähde
- Bartsch T, Goadsby PJ (2003). Increased responses in trigeminocervical nociceptive neurons to cervical input after stimulation of the dura mater. Brain 126(Pt 8):1801-1813. PMID 12821523. Lähde
- Fernández-de-Las-Peñas C, Cuadrado ML, Pareja JA (2006). Myofascial trigger points, neck mobility and forward head posture in unilateral migraine. Cephalalgia 26(9):1061-1070. PMID 16919056. Lähde
- Ferracini GN, Dach F, Chaves TC et al. (2016). Cervico-occipital Posture in Women With Migraine: A Case-Control Study. Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 46(4):251-257. PMID 26954270. Lähde
- Anarte-Lazo E, Carvalho GF, Schwarz A, Luedtke K, Falla D (2021). Differentiating migraine, cervicogenic headache and asymptomatic individuals based on physical examination findings: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskeletal Disorders 22(1):755. PMID 34479514. Lähde
- Jull G, Trott P, Potter H et al. (2002). A randomized controlled trial of exercise and manipulative therapy for cervicogenic headache. Spine 27(17):1835-1843. PMID 12221344. Lähde
- Varkey E, Cider A, Carlsson J, Linde M (2011). Exercise as migraine prophylaxis: a randomized study using relaxation and topiramate as controls. Cephalalgia 31(14):1428-1438. PMID 21890526. Lähde
- Luedtke K, Allers A, Schulte LH, May A (2016). Efficacy of interventions used by physiotherapists for patients with headache and migraine: systematic review and meta-analysis. Cephalalgia 36(5):474-492. PMID 26229071. Lähde
- Do TP, Remmers A, Schytz HW et al. (2019). Red and orange flags for secondary headaches in clinical practice: SNNOOP10 list. Neurology 92(3):134-144. PMID 30587518. Lähde
Aloita
Valmiina harjoitteluun?
Maksuton FaceFormer-sovellus ohjaa perusharjoitukset, laskee mukana ja muistuttaa sinua harjoituskerroista. Halutessasi tukenasi voi olla vastaanotto terapeuttihakemistosta.
FaceFormer ZERO + ONE
Molemmat materiaalikovuudet aloitukseen, päivään ja yöhön. Setti aikuisille.
FaceFormer ZERO
Pehmeämpi FaceFormer aloitukseen, lapsille ja yöhön.
FaceFormer ZERO lasten setti
ZERO, hygieniarasia, pehmolaukku ja onnistumiskirja leimoineen.
FaceFormer-harjoittelun tavoitteena on säätää perustoiminnot hengitys, nieleminen ja pään tasapaino jälleen fysiologisiksi suun sulkemisen ja kielen referenssiasennon avulla, ja näin se luo edellytyksen sille, että vaivat voivat lievittyä. Se ei korvaa lääkärin tutkimusta. Hoitajia ja terapeutteja läheltäsi löydät terapeuttihakemistosta.
