Terapia · Tutkimukset ja tiede
Mikä on osoitettu.Mikä on mallia.
Täältä löydät FaceFormer-terapiaa koskevat tutkimukset lukuineen ja rajoituksineen, oman tutkimustyömme vuodesta 1993 sekä perustutkimuksen, jolle malli rakentuu. Ja rehellisen vastauksen siihen, mikä tästä on varmistettua.
Yhdellä silmäyksellä
Neljä tiedon lajia
Kaikilla lähteillä ei ole samaa painoarvoa. Jotta voit suhteuttaa sen, mitä tältä sivulta luet, erottelemme neljä lajia.
Satunnaistettu tutkimus
Hampuri-Eppendorfin yliopistollisessa sairaalassa 45 lasta ja nuorta jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, ja heitä seurattiin kuuden kuukauden ajan. Tämä on vahvin FaceFormer-terapiasta olemassa oleva näyttö.
Pienemmät selvitykset
Pilottitutkimuksia muutamalla henkilöllä, kongressiesityksiä, ylävartalon statiikkaa koskeva työ, tapausselostus ja varhainen kirja-artikkeli Mainzista. Ne näyttävät suuntia, varmistettuja vaikutuksia ne eivät osoita.
Perustutkimus
Töitä nenästä, kielestä, nielemisestä, pään tasapainosta ja oppimisesta. Ne eivät tutki FaceFormeria, vaan niitä yhteyksiä, joille malli rakentuu.
Työmalli
Hengityksen, nielemisen ja pään tasapainon triadinen toimintapiiri järjestää nämä rakennuspalikat. Se on testattavissa, mutta kokonaisuutena sitä ei ole vielä testattu.
Hampurin tutkimus
Satunnaistetun tutkimuksen asetelma
Tutkimus syntyi Hampuri-Eppendorfin yliopistollisen sairaalan oikomishoidon poliklinikalla. Tutkimukset tehtiin vuonna 2002, ne analysoitiin M. Schwanin väitöskirjassa (2007), ja lehtiversio julkaistiin vuonna 2004.
Ketkä osallistuivat
45 lasta ja nuorta 3,9–16,9 vuoden iästä, keskimäärin vähän yli kahdeksanvuotiaita. Kaikilla oli useita hoitoa vaativia suun alueen toimintahäiriöitä, heitä ei ollut aiemmin hoidettu niiden vuoksi, eivätkä he saaneet tutkimuksen aikana muuta hoitoa, kuten hammasrautoja, toimintaterapiaa tai fysioterapiaa.
Kaksi ryhmää sattumanvaraisesti
26 lasta harjoitteli FaceFormerilla. 19 lasta sai myofunktionaalista terapiaa ilman laitetta puheterapian vastaanotoilla Hampurin alueella, kunkin vastaanoton konseptin mukaan. Ikä, sukupuoli ja löydösten vaikeusaste olivat molemmissa ryhmissä vertailukelpoisia.
Mitä FaceFormer-ryhmä teki
Huulikiilan puristaminen ja pitäminen sekä vetoharjoituksia, kielen kärki papilla incisivan takana. Kolmen viikon kuluttua FaceFormeria käytettiin myös öisin. Harjoitukset tarkistettiin klinikalla kuuden viikon välein.
Miten mitattiin
Alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua oikomishoidon erikoishammaslääkäri ja puheterapeutti tutkivat jokaisen lapsen standardoidun tutkimuslomakkeen mukaan. Nielemismallin he tutkivat palatografialla, huulten voiman mittalaitteella. Tutkimuksen aikana ei ollut tunnistettavissa, mihin ryhmään lapsi kuului.
Tulokset
Mitä kuuden kuukauden jälkeen havaittiin
Molemmat ryhmät paranivat. Suuhengityksessä ja nielemismallissa ero FaceFormer-ryhmän hyväksi oli kuuden kuukauden jälkeen tilastollisesti merkitsevä.
Huulten voima kasvoi selvästi molemmissa ryhmissä, FaceFormer-ryhmässä nopeammin. Terapian kannalta ratkaisevaa on malli, voima oli tässä mittausarvo. S-vian (sigmatismi) kohdalla kuudessa kuukaudessa ei havaittu eroa. Kirjoittajat päättelevät tästä, että ääntämistä on harjoiteltava erikseen hengityksen ja nielemisen parannuttua.
Suuhengitys FaceFormerilla
Suuhengitys ilman laitetta
Virheellinen nielemismalli
S-vika 6 kuukauden jälkeen
Löydöksen saaneiden tutkittujen lasten osuus kliinisesti arvioituna; arvioijat eivät tienneet ryhmäjakoa. Ennen 26 ja 19 lasta, kolmen kuukauden jälkeen 19 ja 14, kuuden kuukauden jälkeen 17 ja 13. Arvot lähteestä: Schwan M (2007). Evaluation einer innovativen apparativen Therapie zur Harmonisierung der orofazialen Muskulatur und Funktion. Väitöskirja, Universitätsklinikum Hamburg-Eppendorf, s. 38 sekä taulukot 7 ja 8. Lehtiversio: Korbmacher HM, Schwan M, Berndsen S, Bull J, Kahl-Nieke B (2004). Evaluation of a new concept of myofunctional therapy in children. Int J Orofacial Myology 30:39-52. Rajoitukset: pienet ryhmät, 15 lasta 45:stä puuttuu jälkitutkimuksesta. FaceFormer-ryhmää seurattiin klinikalla ja se harjoitteli myös öisin, vertailuryhmää hoidettiin eri puheterapian vastaanotoilla niiden oman konseptin mukaan. Sabine Berndsen (Dr. Berndsen GmbH) on yksi kirjoittajista. Pitkäaikaistiedot puuttuvat. Molemmat ryhmät paranivat.
Tutkimuksen rajoitukset
Mitä Hampurin tutkimus ei osoita
Tutkimus on vain niin hyvä kuin se, mitä sen rajoituksista tiedetään. Nämä kuusi kohtaa kuuluvat lukujen yhteyteen.
Vähemmän lapsia lopussa
Aloittaneita lapsia oli 45, kuuden kuukauden kuluttua tutkittiin 30, 17 FaceFormer-ryhmästä ja 13 ilman laitetta. Näin pienissä ryhmissä jo muutama lapsi muuttaa prosenttilukuja selvästi.
Vain kuusi kuukautta
Sitä, säilyvätkö muutokset, ei tutkittu. Tutkimus itse huomauttaa, että siihen tarvitaan pidempiä seurantoja ja enemmän osallistujia.
Kaksi hoitopolkua
FaceFormer-ryhmää seurattiin säännöllisesti klinikalla, ja se harjoitteli myös öisin. Vertailuryhmää hoidettiin eri vastaanotoilla eri konseptien mukaan. Vertailtiin siis kahta polkua, ei pelkästään laitetta.
Aiempi harjoitusohjelma
Vuonna 2002 harjoiteltiin silloisella FaceFormerilla ja silloisen ohjelman mukaan, neljästi päivässä 20 toistoa. Nykyinen harjoitusohjelma on rakennettu toisin.
Lähellä kehittäjiä
Lehtiversion kirjoittamiseen osallistui Sabine Berndsen, joka on ollut mukana kehittämässä menetelmää. Tutkimukset tekivät yliopistollisen sairaalan asiantuntijat tietämättä lapsen ryhmää. Toistotutkimus muiden tutkimusryhmien toimesta on vielä tekemättä.
Vain tälle ryhmälle
Tutkittavina olivat lapset ja nuoret, joilla oli suun alueen toimintahäiriöitä. Lukuja ei voi siirtää aikuisiin, kuorsaukseen, leukanivelvaivoihin tai muihin käyttöalueisiin.
Suuhengitys arvioitiin tutkimuksen yhteydessä, ei mittalaitteella. Tutkimus itse mainitsee, että hengitystapa voi vaihdella päivän mittaan. Eivätkä tulokset ole arvio puheterapiasta. Myös vertailuryhmä parani, ja molempia voi hyvin yhdistää.
Muita töitä
Artikkeli Mainzista, ylävartalon statiikka ja tapausselostus
Riippumaton työ Mainzista. Jo vuonna 2001 Al-Nachef, Doll ja Sergl Mainzin yliopiston oikomishoidon poliklinikalta tarkastelivat FaceFormerin vaikuttavuutta artikkelissa, joka julkaistiin kokoomateoksessa ”Prävention und Frühbehandlung”. Se on varhaisin tiedossamme oleva laitetta koskeva työ, jossa kehittäjät eivät olleet mukana. Se ilmestyi kirjan lukuna, ei vertaisarvioidussa lehdessä. Osallistujamäärä ja tutkimusasetelma eivät ole tiedossamme, siksi mainitsemme tässä lähteen emmekä tuloksia.
Ylävartalon statiikka. Herget, Ohlendorf ja Kopp tutkivat vuonna 2012 Manuelle Medizin -lehdessä ylävartalon statiikkaa ennen kuuden kuukauden FaceFormer-harjoittelua ja sen jälkeen. Taustalla oli Frankfurtin yliopiston pilottitutkimus viidellä henkilöllä, joiden selkä mitattiin kolmiulotteisesti harjoittelun aikana (kongressijuliste 2009). Kirjoittajat näkivät tässä viitteitä selkärangan muuttuneesta oikenemisesta. Viisi henkilöä on ensimmäinen viite, ei näyttö.
Tapausselostus. Booth ja Kinzinger kuvasivat vuonna 2021 Kieferorthopädie-ammattilehdessä avopurennan hoitoa high pull -headgearin ja FaceFormerin yhdistelmällä. Tapausselostus kuvaa yksittäisen kulun. Se näyttää, miten oikomishoito ja FaceFormer-harjoittelu voivat toimia yhdessä, ei sitä, kuinka usein se onnistuu.
Oppikirja ja käsikirja
Kuvata, suhteuttaa, ohjata
Oppikirjassa ”Zahnärztliche Schlafmedizin” (toim. Langenhan ja Kopp, Thieme 2023) Klaus ja Sabine Berndsen kuvaavat FaceFormer-terapiaa neurofysiologisena kausaalisena hoitona CCDS:ssä. Oppikirjan luku esittelee menetelmän ja suhteuttaa sen. Vaikuttavuustutkimus se ei ole.
Menetelmäkäsikirja (2. painos 2024) kuvaa tutkimuksen, harjoitukset ja harjoitusohjelman käytäntöä varten. Klaus Berndsenin kirja ”Trust the Triad”, joka kokoaa yhteen triadisen toimintapiirin perusteet, on valmisteilla.
Oma tutkimus
Yli kolmekymmentä vuotta asiantuntijapiireissä
Vuodesta 1993 lähtien Klaus ja Sabine Berndsen ovat esitelleet työtään ammatillisissa kokouksissa, usein yhdessä yliopistollisten sairaaloiden kanssa.
- 1993
Orofasiaalinen lihastoiminta
Esitelmä ”Down-Syndrom heute” -kokouksessa suun ja kasvojen lihaksiston toimintahäiriöistä.
- 2000
FaceFormer esitellään
Myofunktionaalisen terapian vuosikokouksessa Hannoverissa uutena teknisenä terapian apuvälineenä, lisäksi ensimmäinen vaikuttavuusselvitys.
- 2001
Jenan yliopiston kanssa
Julisteesityksiä Saksan oikomishoitoyhdistyksen (Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie) vuosikokouksessa indikaatioista ja hoitostrategioista sekä huulten voiman mittauksen luotettavuudesta. Samana vuonna esitys Alankomaiden puheterapiakongressissa.
- 2003
Hampurin tutkimus
Esittely European Orthodontic Societyn kongressissa Prahassa, lehtiversio ilmestyy 2004, väitöskirja 2007.
- 2004
Leuka ja uni
Artikkeli S. Koppin kanssa purentaelimistön lihaslöydöksistä Manuelle Medizin -lehdessä sekä julisteesitys kuorsauksesta ja uniapneasta.
- 2009
Bruksismi ja ryhti
Julisteesityksiä Saksan oikomishoitoyhdistyksen vuosikokoukseen hampaiden narskuttelusta ja selkärangan ryhdistä, molemmat pilottitutkimuksia muutamalla henkilöllä.
- 2012
Ylävartalon asento
Hergetin, Ohlendorfin ja Koppin lehtiartikkeli Manuelle Medizin -lehdessä.
- 2018
CCDS
Sabine ja Klaus Berndsen kuvaavat kraniocervikaalisen dysfunktio-oireyhtymän (Cranio-Cervicale Dysfunktions-Syndrom) työmallina.
- 2021
Tapausselostus
Booth ja Kinzinger, avopurenta, oikomishoito ja FaceFormer yhdistettynä.
- 2023
Oppikirja
FaceFormer-terapiaa käsittelevä luku teoksessa ”Zahnärztliche Schlafmedizin”, Thieme. Vuonna 2024 seuraa käsikirjan toinen painos.
Kongressiesitykset ovat tiivistelmiä, usein pienillä ryhmillä ja ilman riippumattomien asiantuntijoiden arviointia. Ne näyttävät, mitä on työstetty, eivät sitä, mikä on varmistettua. Kaikki julkaisut ovat alempana.
Yksityiskohtaisesti
Jokainen tutkimus koon, vertailun ja rajoitusten kera
Vuodesta 1988 lähtien Sabine ja Klaus Berndsen ovat julkaisseet yli 50 työtä: kongressijulisteita, artikkeleita tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä, kirjojen lukuja ja esitelmiä. Täältä löydät niistä tutkimukset sen kera, mitä niissä todella mitattiin, ja niiden alta täydellisen luettelon. Kun PDF on linkitetty, voit lukea alkuperäisen itse.
Jokaisen tutkimuksen kohdalla on koko, vertailuryhmä, kesto ja mittausmenetelmä. Mitä pienempi ryhmä ja mitä todennäköisemmin vertailuryhmä puuttuu, sitä varovaisemmin tulosta kannattaa lukea.
FaceFormerilla toteutettavan myofunktionaalisen terapian indikaatiot ja hoitostrategiat
Kysymys. Tiivistelmä esittelee konseptin kasvo- ja puremalihaksiston toimintahäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon ja vertaa FaceFormerilla hoidettua ryhmää vertailuryhmään.
Tulos. Tässä selvityksessä avoin huulten sulku (inkompetentti huulten asento) parani vertailuryhmään nähden (p = 0,008). Imemistottumukset vähenivät hoidetussa ryhmässä 3–6 kuukauden aikana (p < 0,03). Den Tragekomfort bewerteten die Befragten besser als bei anderen Trainingsgeräten; Zahlen …
Rajoitukset. Vain noin kolmanneksen sivun mittainen tiivistelmä, laajempaa artikkelia ei tunneta. Siinä ei kerrota, ketkä olivat vertailuryhmässä, miten ryhmiin jako tehtiin eikä kuinka vanhoja osallistujat olivat. Ei riippumatonta arviointia. Klaus ja Sabine Berndsen, jotka …
Alkuperäinen (PDF)Suunympärysten lihaksiston toimintalähtöisen mittauksen reliabiliteetti FaceFormerilla
Kysymys. Voidaanko huulten voimaa mitata luotettavasti toistuvasti FaceFormer mittauslisäosana, ja muuttuuko se harjoittelun myötä?
Tulos. Tässä selvityksessä mittaukset olivat hyvin toistettavissa: yhtäpitävyys κ = 0,81 yhdellä tutkijalla ja κ = 0,76 kolmella tutkijalla. Mittausarvot kasautuivat arvoihin 20, 45 ja 70 mbar. Harjoitusryhmässä havaittiin kontrolliryhmään nähden harjoitusvaikutus huulten voimassa (p < 0,001).
Rajoitukset. Tiivistelmä ilman keskiarvoja, ilman tietoja iästä, valinnasta ja ryhmiin jaosta. Mitattiin vain huulten voimaa kuuden viikon ajan, vaivoista tai arjen toiminnoista työ ei kerro mitään. Mittalaite ja FaceFormer ovat peräisin toisilta kirjoittajilta Klausilta ja …
Alkuperäinen (PDF)FaceFormerin vaikuttavuuden vertaileva arviointi (alkuperäinen: Zur Wirksamkeit des neuen myofunktionellen Trainingsgerätes Face-Former)
Kysymys. Miten huulten voima muuttuu FaceFormerilla verrattuna muihin myofunktionaalisen terapian menetelmiin ja hoitamattomiin lapsiin?
Tulos. Tässä tutkimuksessa huulten voima parani eniten FaceFormer-ryhmässä (juliste: p < 0,0005 für den Myoscanner, p < 0,0023 für die Federwaage). Jüngere Kinder verbesserten sich tendenziell stärker. Die Mehrheit akzeptierte das Gerät gut, Eltern und Jugendliche fanden die Übungen leichter zu …
Rajoitukset. Kongressiesitys ilman riippumatonta arviointia, tekstissä ei keskiarvoja, ryhmiin jakoa ei kuvattu, vain kolme kuukautta. Päämittari on huulten voima; suun asento ja kielen asento mainitaan ilman lukuja. Ikätiedot ovat ristiriidassa keskenään …
Längerer Atem mit FaceFormer Therapie. Einfluss der FaceFormer Methode auf die Laufleistung (FaceFormer-menetelmän vaikutus juoksusuoritukseen)
Kysymys. Muuttaako lisänä tehty FaceFormer-harjoittelu saman ohjelman mukaan harjoittelevien juoksijoiden kestävyyssuoritusta?
Tulos. Artikkelin mukaan FaceFormer-ryhmä lisäsi nopeuttaan aerobisella kynnyksellä 36,4 prosenttia, vertailuryhmä 1,08 prosenttia. Syke tällä kynnyksellä laski 6,56 prosenttia verrattuna 0,75 prosenttiin.
Rajoitukset. Lyhyt lehtiraportti, ei tieteellinen julkaisu: ei tilastoja, ei yksittäisiä arvoja, ei tietoja ryhmiin jaosta. Yksittäisten tulosten piti olla järjestäjän verkkosivustolla, jota ei tarkistettu. Hieman yli …
FaceFormer-terapian vaikutukset kuorsaukseen ja uniapneaan
Kysymys. Miten hengityskatkot, hapensaanti, kuorsaus ja huulten voima muuttuvat uniapneaa sairastavilla, jotka harjoittelevat kolmen kuukauden ajan ohjeiden mukaan FaceFormerilla?
Tulos. Tässä selvityksessä RDI oli ennen harjoittelua 18–52, sen jälkeen 1–14; keskimääräinen lasku oli 70,81 prosenttia (pienin 50, suurin 88,89 prosenttia). Pisimmät hengityskatkot olivat ennen 8–48 ja jälkeen 1–14 sekuntia, unenaikainen happiarvo ennen 71–99, jälkeen …
Rajoitukset. Ei vertailuryhmää: harjoittelua, painon muutosta, nukkuma-asentoa, siirtymistä unilaboratoriosta kotimittaukseen ja luonnollista vaihtelua ei voi erottaa toisistaan. Analysoitiin vain ne 30 henkilöä, joilta oli täydelliset tiedot, muista 8:sta …
Alkuperäinen (PDF)Bruxism: Diagnosis and new ways of functional treatment by the FaceFormer Therapy (Bruksismin toiminnallisen hoidon uudet tiet)
Kysymys. Voidaanko FaceFormer-terapiasta leuan ja niskan vaivoissa tehtyjä havaintoja soveltaa ihmisiin, joilla on bruksismi?
Tulos. Kahden viikon jälkeen kuusi osallistujaa raportoi kipujen selvästä lievittymisestä. Kahdeksan viikon osalta lehden tiivistelmä mainitsee arvioinnin keskimäärin 61,36 prosentin (oma arvio) ja 56,82 prosentin (kumppanin arvio) parannuksen. Juliste esittää saman luvun osuutena …
Rajoitukset. Kaksitoista henkilöä, ei vertailuryhmää, ei seurantaa kahdeksaa viikkoa pidemmälle. Vain oma ja kumppanin arvio, ei objektiivista narskuttelun mittausta, kuten unilaboratoriota tai lihassähkökäyrää. Tilastollisia testejä ei ilmoitettu. 61,36 prosenttia voi …
Alkuperäinen (PDF)Purentaelimistön lihasperäisten löydösten alkuhoito valmiilla suunsisäisellä/-ulkoisella harjoituslaitteella
Kysymys. Muuttuvatko lihasperäiset leukakivut, kun niistä kärsivät harjoittelevat FaceFormerilla, verrattuna ihmisiin, jotka eivät harjoittele?
Tulos. Molemmissa harjoitusryhmissä keskimääräinen kipuarvo laski, ilman harjoittelua olleessa ryhmässä ei (luettu kuvasta 14: koordinatiivinen harjoittelu 5,8:sta 2,1:een, vahvistaminen 6,2:sta 1,6:een, ilman harjoittelua noin 6,1:stä 6,4:ään). Kirjoittajien mukaan ero kontrolliryhmään oli tilastollisesti merkitsevä, ero …
Rajoitukset. Satunnaistamista ei mainita, kontrolliryhmä on selvästi pienempi. p-arvot ja hajonnat puuttuvat tekstistä. Ei sokkoutusta, ei seurantaa 12 viikkoa pidemmälle; puuttuvat pitkäaikaistutkimukset kirjoittajat mainitsevat itse. Kaksi kehittäjää on …
Alkuperäinen (PDF)FaceFormerilla toteutettavan myofunktionaalisen terapian strategiat
Kysymys. Ottavatko lapset harjoitusohjelman omakseen, ja muuttuvatko tottumukset, kuten peukalon imeminen?
Tulos. 87,5 prosenttia lapsista ja 71 prosenttia vanhemmista ilmoitti harjoitelleensa ohjeiden mukaan kolme kertaa päivässä. 24 vanhemmasta 19 kertoi, että imemis- ja muut tottumukset olivat harventuneet, 5 ei havainnut muutosta, eikä yhdelläkään lapsella ne lisääntyneet.
Rajoitukset. Artikkeli kuvaa ennen kaikkea harjoitusohjelmaa. Ei vertailuryhmää, vain kysely, ei toimintojen tai vaivojen mittausta.
Alkuperäinen (PDF)Imetys ja tutin käyttö kuorsauksen ja yöllisten hengityskatkojen syynä
Kysymys. Kuinka usein kuorsauksen vuoksi hoidettavia ihmisiä oli imetetty vauvana, ja kuinka usein he käyttivät pitkään tuttia tai peukaloa?
Tulos. 20 prosenttia ilmoitti, että heitä oli imetetty vähintään 6 kuukautta, 59 prosenttia tiesi, ettei heitä ollut imetetty, 21 prosenttia ei tiennyt. Imetetyistä 52 prosenttia ja imettämättömistä 77 prosenttia oli käyttänyt pitkään tuttia tai peukaloa.
Rajoitukset. Ilman vertailua ihmisiin, jotka eivät kuorsaa, ei voida osoittaa yhteyttä, saati syytä. Aikuisten muistikuvat imetyksestä ja tutista ovat epävarmoja. Lyhyt artikkeli järjestölehdessä, ilman tilastoja.
Alkuperäinen (PDF)Julkaisut
Kaikki työt vuodesta 1993
Sabine ja Klaus Berndsenin julkaisujen täydellinen luettelo aiheittain järjestettynä. Kun PDF on linkitetty, voit lukea alkuperäisen.
FaceFormer-terapia ja orofasiaalinen toiminta (18)
- Berndsen K (2009): ”Das Cranio-Cervicale-Myo-Funktionsmodell (CCMF): Primäre und sekundäre Auswirkungen interaktiver Cranio-Cervicaler-Funktionsstörungen.” Fortbildungstagung des e.V. für Morpho-Physiologische Therapie (MPL-Therapie), Kiel, 5.9.2009Esitelmä
- Berndsen K, Berndsen S, van de Gehuchte C (2006): ”En nieuwe therapie voor het corrigeren van arofaciale spierfuncties.” Teoksessa: Signaal 56, Significant voor de professionele hulpverlener, 15. vuosikerta, 2006, s. 20-33, Destelbergen (Belgia)Lehti PDF
- Korbmacher HM, Schwan M, Berndsen S, Bull J, Kahl-Nieke B (2004): ”Evaluation of a new concept of myofunctional Therapy in Children.” The International Journal of Orofacial Myology 30 (2004), s. 39-52 (30th Anniversary Edition), PMID 15832861Lehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2004): ”Effektiver trainieren: Myofunktionelle Störungen und viszerales Schlucken sind oft Ursachen für Dysgnathien.” Teoksessa: KFO-Zeitung, numero 4, toukokuu 2004, s. 14-15, udp-Verlagsgesellschaft, KölnAmmattilehti PDF
- Berndsen K (2004): ”Auswirkungen der Face-Former Therapie auf extra- und intraorale Muskelaktivitäten.” Teoksessa: Akuphon Kurier, numero 2/2004, UnnaAmmattilehti PDF
- Kopp S, Berndsen K, Berndsen S, Ifert F, Langbein U (2004): ”Strategien myofunktioneller Therapie mit dem FaceFormer.” Teoksessa: Quintessenz, Monatszeitschrift für die gesamte Zahnmedizin, 55. vuosikerta, tammikuu 2004, s. 45-52, Quintessenz Verlag, BerliiniLehti PDF
- Kahl-Nieke B, Korbmacher H, Berndsen S, Schwan M, Bull J (2003): ”Evaluation of a new concept of functional Therapy supporting orthodontic treatment.” Julisteesitys, European Orthodontic Societyn 79. kongressi, Praha, 10.–14.6.2003Juliste PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2003): ”FaceFormer-Therapie (FFT): Neue Hilfen zur Korrektur orofazialer Muskelfunktionen.” Teoksessa: Logopädie (lehti), nro 4/2003, s. 7-8, julkaisija Verband der diplomierten Logopädinnen, WienLehti PDF
- Berndsen K (2002): ”Instrumento de Entreamiento de Fuctiones Orales. I Conbreso Internacional De Implantologia Oral.” El FaceFormer. I Congreso Internacional de Implantología Oral, Colegio Odontológico de Lima (Peru), 26.–28.9.2002Esitelmä
- Berndsen K (2001): ”FaceFormer (FF): Een nieuwe myofunktionele therapie.” NVLF Jaarcongres (Alankomaiden puheterapeuttiliiton vuosikongressi), Ede, 3.11.2001Esitelmä PDF
- Berndsen K, Kopp S, Berndsen S, Wangemann D, Ifert F (2001): ”Indikation und Behandlungsstrategien myofunktioneller Therapie mit dem FaceFormer.” Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie, 74. tieteellinen vuosikokous, julisteesitys P51, Friedrichshafen, 12.–16.9.2001Juliste PDF
- Kopp S, Berndsen K, Berndsen S, Wangemann D, Ifert F (2001): ”Reliabilität der funktionsorientierten Messung perioraler Muskulatur mit dem FaceFormer.” Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie, 74. tieteellinen vuosikokous, julisteesitys P52, Friedrichshafen, 12.–16.9.2001Juliste PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2000): ”Neuentwicklung zur Therapie orofazialer Dyskinesien im stomatognathen System – Ein einfaches Gerät und gezielte Übungen bringen Besserung” Teoksessa: DZW, Die Zahnarztwoche, 1-2/2000, 12.1.2000, s. 14, palsta Praxis aktuellAmmattilehti PDF
- Berndsen S (1998): ”Das Kaugummi hat sich etabliert!?” MFT-Mitteilungen nro 16, München 1998, s. 12Lehti
- Berndsen S (julkaistu nimellä Heinemann) (1993): ”MFT als funktionelles Übungsprogramm.” MFT-Workshop, Interlaken (Sveitsi), 19.–20.3.1993Esitelmä
- Berndsen K (1992): ”Frühes Erkennen verhindert teure Spätschäden.” 10. eurooppalainen myofunktionaalisen terapian kongressi, Lüneburg, 13.–14.11.1992Esitelmä
- Berndsen K, Berndsen S (1991): ”Neuromotorische Koordinationsstörungen und Auswirkungen auf die orofaziale Muskulatur.” Peter Lang Verlag, Frankfurt 1991Kirja
- Berndsen S (julkaistu nimellä Heinemann) (1988): ”MFT in Kombination mit kieferorthopädischer und sprachtherapeutischer Behandlung, Video-Dokumentation einer Fallstudie.” Eurooppalainen myofunktionaalisen terapian kongressi, Würzburg, 11.–12.11.1988Esitelmä
Uni, kuorsaus, uniapnea (7)
- Berndsen K, Berndsen S (2023): ”FaceFormer-Therapie – Neurophysiologische Kausalterapie bei ’Cranio-Cervikalem Dysfunktionssyndrom’ (CCDS) mit impliziten Symptomen von Schnarchen und Schlafapnoe.” Teoksessa: Langenhan J, Kopp S (toim.): Zahnärztliche Schlafmedizin. Von Praktikern für Praktiker. Georg Thieme Verlag, Stuttgart, New York 2023, s. 285-302Kirjan luku
- Berndsen K (2006): ”FaceFormer: Die natürliche Therapie gegen Schnarchen” Esitelmä, messut ”Schlaf Gut 2006”, München, 18.11.2006Esitelmä
- Berndsen K, Berndsen S, Kopp S, Ifert F (2004): ”Wirkungen der Therapie mit dem FaceFormer auf Schnarchen und Schlafapnoe.” Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie, 77. tieteellinen vuosikokous, julisteesitys P73, Freiburg i. Br., 22.–26.9.2004Juliste PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2004): ”Atemaussetzer beim Schlafen.” Teoksessa: Dental Magazin 1/2004 (maaliskuu), s. 128-131, Deutscher Ärzteverlag, KölnAmmattilehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2004): ”Die FaceFormer-Therapie. Ein neues funktionelles Behandlungskonzept bei Schnarchen und obstruktiver Schlafapnoe (Pilotstudie).” Teoksessa: Somno Journal 2/2004, s. 26-27Ammattilehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2003): ”Schnarchen und nächtliche Atemaussetzer jetzt einfach wegtrainieren.” Teoksessa: Gero’s internationaler Medizin-Report, numero 9, syyskuu 2003, s. 68-70, Gero Forschungs- und Dokumentationszentrum, Kreuzlingen (Sveitsi)Ammattilehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2002): ”TAS, Trainingstherapie gegen Schlafapnoe und Schnarchen: Behandlung mit FaceFormer und OSP.” DZW, Die Zahnarztwoche 27/02, 3.7.2002, erikoisosio Seminare und Fortbildungen, s. 20Ammattilehti PDF
Lapset, imetys, puhe, LKGN-epämuodostumat, OSP (16)
- Berndsen S (2009): ”Funktionelle Habilitation bei Störungen des Essens, Trinkens, Schluckens sowie der Sprachentwicklung.” Fortbildungstagung des e.V. für Morpho-Physiologische Therapie (MPL-Therapie), Kiel, 5.9.2009Esitelmä
- Berndsen K, Berndsen S (2007): ”Myofunktionelle Behandlungen und ihr Einfluss auf die sprachliche Artikulation.” Teoksessa: Schöler H, Welling A (toim.): Sonderpädagogik der Sprache, osa 1 (käsikirja), Hogrefe, Göttingen 2007, s. 866-890Kirjan luku PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2006): ”Neue Möglichkeiten zur Behandlung von Funktionsstörungen bei Lippen-, Kiefer-, Gaumen-, Nasenfehlbildungen (LKGN-Fehlbildungen): FaceFormer-Therapie (FFT) und Orale-Stimulations-Platten (OSP).” Teoksessa: Gesichter, numero 1, 18. vuosikerta, huhtikuu 2006, s. 2-7. Julkaisija Wolfgang Rosenthal Gesellschaft (vertaistukiyhdistys), HüttenbergLehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2005): ”Stillen und Schnulleranwendung als Ursache für Schnarchen und nächtliche Atemaussetzer.” Laktation und Stillen, Euroopan imetysneuvojien liiton (VELB) lehti, nro 2/2005, 18. vuosikerta, s. 58-59Lehti PDF
- Berndsen K, Berndsen S (2004): ”Gestillte Kinder neigen als Erwachsene seltener zum Schnarchen: Stillen trainiert die Mund- und Rachenmuskulatur.” Die Zahnarztwoche (DZW), 1.12.2004, s. 1 ja 4, Zahnärztlicher Fachverlag, HerneAmmattilehti
- Korbmacher H, Berndsen K, Berndsen S, Kahl-Nieke B (2003): ”Vorstellung eines modifizierten Stimulationsplattensystems bei Kindern mit Down Syndrom.” Teoksessa: Forum Logopädie, Saksan puheterapeuttiliiton (Deutscher Bundesverband für Logopädie) lehti, numero 3, toukokuu 2003, s. 14-16Lehti PDF
- Berndsen K (2002): ”Reflektieren und Motivieren. Schnittstelle einer Kooperation: Sprachtherapie und Logopädie” Dental Magazin 3/2002 (syyskuu), Deutscher Ärzteverlag, KölnAmmattilehti
- Berndsen K, Berndsen S (2001): ”Orale Stimulationsplatten (OSP): Profil für Orale-Stimulations-Platten (POSP).” Teoksessa: MFT-Mitteilungen, AK-MFT:n lehti, AK-MFT e.V.:n 13. eurooppalaisen kongressin yhteydessä, 2.–3.11.2001, BrixenLehti PDF
- Berndsen K (2001): ”Stillen – richtiges Verhalten verhindert Schäden fürs Leben” Asiantuntijaesitelmä 19.9.2001, Malteser Krankenhaus St. Josef, Hamm-Bockum-HövelEsitelmä
- Berndsen K (2001): ”Orale-Stimulations-Platten (OSP).” Teoksessa: MFT-Mitteilungen nro 1/2001, s. 19-21, julkaisija AK-MFT e.V., Taufkirchen/MünchenLehti
- Berndsen K (2001): ”Anwendung und Herstellung von Oralen-Stimulations-Platten (OSP): Profil für Orale-Stimulations-Platten (POSP).” Teoksessa: Tränkmann J, Lisson J (toim.): Prävention und Frühbehandlung mit Hilfe der Myofunktionellen Therapie in der logopädischen bzw. sprachheilpädagogischen, zahnärztlichen und kieferorthopädischen Praxis, Taufkirchen 2001, s. 54-61Kirjan luku
- Berndsen K (1995): ”Die Bedeutung prälingualer Fähigkeiten für die Sprachentwicklung:” Teoksessa: Laktation und Stillen 4/1995, s. 5-9Lehti PDF
- Berndsen S (1994): ”Allgemeine Hilfen und Übungen der professionellen Therapie bei Behinderungen der Eß-, Sprach- und Stimmentwicklung.” Kokous ”Down-Syndrom heute”, Dresden, 8.–10.10.1993. Teoksessa: Dokumentation der Vorträge, EDSA Deutschland e.V., 1994, s. 56-58Esitelmä PDF
- Berndsen K (1993): ”Orofaziale Muskelfunktionsstörungen bei Menschen mit Down-Syndrom.” Kokous ”Down-Syndrom heute”, Dresden, 8.–10.10.1993. Teoksessa: Dokumentation der Vorträge, EDSA Deutschland e.V., s. 19-24Esitelmä
- Berndsen K (1993): ”Die Bedeutung orofazialer Reflexentwicklung für die Lautbildung.” Die Sprachheilarbeit 3/1993 (38. vuosikerta, kesäkuu 1993), s. 140-145Lehti PDF
- Berndsen S (julkaistu nimellä Heinemann) (1988): ”Kombinierte Anwendungen von logopädisch-funktioneller und myofunktioneller Therapie bei sprachlichen Artikulationsstörungen und mögliche Auswirkung auf die Entwicklung von Zahnstellungsanomalien.” Eurooppalainen myofunktionaalisen terapian kongressi, Würzburg, 11.–12.11.1988Esitelmä
Leukanivel ja bruksismi (3)
- Berndsen K, Berndsen S, Kopp S (2009): ”Bruxism: Diagnosis and new ways of functional treatment by the FaceFormer Therapy.” Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie, 82. tieteellinen vuosikokous, julisteesitys P19, Mainz, 16.–19.9.2009Juliste PDF
- Berndsen K, Berndsen S, Kopp S (2009): ”Bruxism: Diagnosis and new ways of functional treatment by the FaceFormer Therapy.” Journal of Orofacial Orthopedics 70 (2009), numero 5, s. 430Juliste PDF
- Kopp S, Berndsen K, Berndsen S, Ifert F, Langbein U (2004): ”Initiale Therapie myogener Befunde im kraniomandibulären System mit einem konfektionierten intra-/extraoralen Trainingsgerät.” Teoksessa: Manuelle Medizin 42 (2004), numero 1, s. 55-61 (artikkelin mukaan s. 55-62), Springer, Heidelberg, DOI 10.1007/s00337-004-0283-yLehti PDF
Ryhti ja suorituskyky (1)
- Herget A, Ohlendorf D, Berndsen K, Kopp S (2009): ”Die FaceFormer-Therapie und die Auswirkungen auf die Haltung der Wirbelsäule.” Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie, 81. tieteellinen vuosikokous, julisteesitys, Köln (ISST-luettelon vuosimerkintä: 9/2009)Juliste PDF
Muita töitä (kuuloakustiikka, kommunikoinnin apuvälineet ym.) (12)
- Berndsen K (1997): ”Die Adaption von Hörgeräten unter Berücksichtigung der Ergebnisse psychoakustischer Forschung.” Teoksessa: Hörakustik nro 3, maaliskuu 1997, s. 40-45Ammattilehti PDF
- Berndsen K (1997): ”Digitales Messverfahren zur Bestimmung von Ohrgeräuschen. Tinnitus-Hunter nach Berndsen.” Teoksessa: Hörakustik nro 2, helmikuu 1997, s. 64-68Ammattilehti PDF
- Berndsen K (1997): ”Wir sprechen einfach so!” Teoksessa: Dialog Rehabilitation, nro 1, tammikuu 1997, 2. vuosikerta, Gehrmeyer-Schuchmann-yritysryhmän lehtiAmmattilehti
- Berndsen K (1997): ”Wen die Geräusche plagen.” Teoksessa: Dialog Rehabilitation, nro 1, tammikuu 1997, 2. vuosikerta, s. 1-2, Gehrmeyer-Schuchmann-yritysryhmän lehtiAmmattilehti
- Berndsen K (1997): ”PFS-System für verbesserte Fußhaltung.” Teoksessa: Haverich News, Reha-messujen 1997 erikoisnumero, s. 2Ammattilehti PDF
- Berndsen K (1996): ”VIVOCOM, Situations Communicator-System nach Berndsen.” Teoksessa: Computergestützte Sprachtherapieprogramme und Kommunikationshilfen für Aphasiker. Työpaja Computergestützte Sprachtherapie, 3. kansainvälinen afasiakongressi, Würzburg, 12.–14.9.1996Esitelmä PDF
- Berndsen K (1996): ”VIVOCOM-ein neuentwickeltes Kommunikator- und Therapiesystem für Menschen mit Sprachbehinderungen.” Työpaja Computergestützte Sprachtherapie, Leipzigin yliopisto, 13.9.1996Esitelmä
- Berndsen K (1996): ”Die Adaption von Hörgeräten unter Berücksichtigung der Ergebnisse psychoakustischer Forschung.” Teoksessa: Impuls 96, Dreve-Otoplastik GmbH:n 1. vuosikokous, 15.6.1996Esitelmä PDF
- Berndsen K (1995): ”Selektiver Lärmschutz für Zahnärzte. Zahnärzte sind beruflich extremen Geräuschen ausgesetzt.” Teoksessa: DZW, Die Zahnarztwoche 13/95, korjaus numerossa 14/95Ammattilehti
- Berndsen K (1995): ”Gefährlicher Lärm in der Zahnarztpraxis. Lärmschutz für Zahnärzte.” Teoksessa: ZWR, Das Deutsche Zahnärzteblatt 7/8 1995, 104. vuosikerta, s. 586-589Lehti PDF
- Berndsen K, Grebe RB (1992): ”Sonderpädagogischer Förderunterricht mit neuen Technologien bei Kindern und Jugendlichen mit Sprachbehinderungen.” Teoksessa: SOPÄD FuNT Sonderpädagogik. Eine schulformübergreifende Einführung in den sonderpädagogischen Förderunterricht mit neuen Informations- und Kommunikationstechnologien. Landesinstitut für Schule und Weiterbildung, Soest 1992, s. 107-126Kirjan luku
- Berndsen K (1990): ”Medienhandeln und Kommunikationslernen.” Verlag Peter Lang, Frankfurt am Main 1990Kirja
Useimmat näistä töistä ovat Sabine ja Klaus Berndsenin itse kirjoittamia tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamia, eli niiden ihmisten, jotka kehittivät FaceFormerin. Monet ovat kongressijulisteita, tiivistelmiä tai ammattilehtien artikkeleita ilman riippumatonta arviointia, ja useimmat selvitykset ovat pieniä eikä niissä ole vertailuryhmää. Vertaisarvioituja, vertailuryhmän sisältäviä lehtiartikkeleita ovat Hampurin lapsitutkimus (2004) ja Jenan leukakipuja koskeva työ (2004). Muut työt näyttävät, mitä on työstetty, varmistettuja vaikutuksia ne eivät osoita.
Tarkista
Miten harjoittelua testataan reilusti
Harjoittelumenetelmä vaikuttaa oppimisen kautta. Se muuttaa kytkeytynyttä ohjausmallia, ja vaikutus voi näkyä hyvin erilaisissa vaivoissa. Yksittäiseen oireeseen ja muutamaan yöhön rajatut tutkimukset tavoittavat tämän huonosti.
Harjoiteltiinko oikein?
Vaikutus syntyy oppimisen kautta. Tutkimuksen on dokumentoitava, harjoiteltiinko ja kuinka oikein. Muuten se testaa harjoittelun ja harjoittelemattomuuden sekoitusta.
Välivaiheiden mittaaminen
Nenähengitys, huulten sulku, nielemismalli ja pään tasapaino muuttuvat ennen oiretta. Ilman näitä välivaiheita parannusta ei voi liittää harjoitteluun.
Riittävästi aikaa
Vuosien aikana juurtunut malli ei muutu muutamassa viikossa. Seurannan on katettava useita kuukausia.
Passiiviset apuvälineet
Kiskot, asentotyynyt tai hengitysmaskit muuttavat käytön ajaksi hengitysteiden geometriaa, alaleuan asentoa tai nukkuma-asentoa. Se voi olla tehokasta ja yksittäistapauksessa välttämätöntä. Taustalla oleva ohjaus pysyy ennallaan, ja siksi niitä on käytettävä jatkuvasti.
Aktiivinen harjoittelu
Harjoittelu kohdistuu itse ohjaukseen: hengitystä, nielemistä ja pään tasapainoa harjoitellaan samassa kulussa, kunnes ne toimivat ilman tarkkaavaisuutta. Se vaatii aikaa ja omaa panosta, mutta tähtää malliin eikä tukeen.
Tutkimuksen puuttumisesta ei seuraa, ettei yhteyttä ole. Siitä seuraa, ettei sitä ole testattu.
Emme väitä vaikutusta, jota ei ole tutkittu, ja pidämme tällaisia tutkimuksia tarpeellisina. Valmistajan rahoittama tutkimus ei olisi riippumaton. Tuemme mielellämme riippumattomia tutkimuksia laitteilla ja oikean käytön perehdytyksellä vaikuttamatta tutkimuksen toteutukseen ja analysointiin.
Perusteet
Mihin malli rakentuu
FaceFormer-terapia nojaa tietoon, jota muut tutkimusryhmät ovat hankkineet FaceFormerista riippumatta. Yksikään näistä töistä ei ole tutkinut laitetta tai harjoittelua. Ne kuvaavat nenän, kielen, nielemisen, pään tasapainon ja oppimisen fysiologiaa, johon malli tukeutuu.
Jokaisen työn kohdalla kerrotaan yhdellä lauseella, mitä se osoittaa. Linkit vievät alkuperäiseen lähteeseen.
Nenä ja hengitys
- Lundberg JO, Farkas-Szallasi T, Weitzberg E et al. (1995). High nitric oxide production in human paranasal sinuses. Nature Medicine 1(4):370–373. DOI
Ihmisen sivuonteloissa muodostuu paljon typpioksidia, kaasua, joka kulkeutuu nenähengityksen mukana hengitysteihin. - Zipperer A, Konnerth MC, Laux C et al. (2016). Human commensals producing a novel antibiotic impair pathogen colonization (Lugdunin, Tübingenin yliopisto). Nature 535:511–516. DOI
Eräs nenän luonnollinen asukas muodostaa siihen asti tuntemattoman antibioottisen vaikuttavan aineen, lugduniinin, joka vaikeuttaa taudinaiheuttajien asettumista. - Torres Salazar BO, Dema T, Schilling NA et al. (2023). Commensal production of a broad-spectrum and short-lived antimicrobial peptide polyene eliminates nasal Staphylococcus aureus (Epifadin, Tübingenin yliopisto). Nature Microbiology. DOI
Toinen nenän bakteeri muodostaa epifadiinia, lyhytikäistä vaikuttavaa ainetta, joka työntää Staphylococcus aureusta nenässä takaisin. - Harvold EP, Tomer BS, Vargervik K, Chierici G (1981). Primate experiments on oral respiration. American Journal of Orthodontics 79(4):359–372. PMID 6939331. PubMed
Kädellisillä tehty eläinkoe pakotetusta suuhengityksestä ja sen seurauksista kasvojen ja leukojen kehitykselle. - Abdel Hadi LA, Aburahma SK (2022). Effect of mouth breathing on dentofacial morphology, systemaattinen katsaus. Koko teksti
Systemaattinen katsaus suuhengityksen ja hampaiden, leukojen ja kasvojen muodon välisestä yhteydestä.
Kieli ja nieleminen
- Endo C, Sato T, Yajima T, Igarashi K, Ichikawa H (2018). Innervation of the human incisive papilla. Cells Tissues Organs 205(2). DOI
Kuvaa papilla incisivan, ylempien etuhampaiden takana olevan pienen kohouman, hermotusta. - Caltenco HA, Lontis ER, Boudreau SA et al. (2012). Tip of the tongue selectivity and motor learning in the palatal area. IEEE Transactions on Biomedical Engineering 59(1):174–182. DOI
Tutkii, kuinka tarkasti kielen kärki pystyy osumaan kitalaen kohdepisteisiin ja miten tämä paranee harjoittelun myötä. - Hiiemae KM, Palmer JB (2003). Tongue movements in feeding and speech. Critical Reviews in Oral Biology & Medicine 14(6):413–429. PMID 14656897. PubMed
Katsaus kielen liikkeisiin syötäessä ja puhuttaessa. - Gilbert RJ, Napadow VJ, Gaige TA, Wedeen VJ (2007). Anatomical basis of lingual hydrostatic deformation. PMID 18025008. PubMed
Kuvaa, miten kielen säikeistön rakenne mahdollistaa sen monipuoliset muodonmuutokset. - Jean A (2001). Brain stem control of swallowing: neuronal network and cellular mechanisms. Physiological Reviews 81(2):929–969. DOI
Katsaus siihen, miten aivorungon hermosoluverkosto ohjaa nielemistä.
Leuka, pään tasapaino, TMD
- Rocabado M (1983). Biomechanical relationship of the cranial, cervical, and hyoid regions. PMID 6586872. PubMed
Kuvaa kallon, kaularangan ja kieliluun alueen välisiä biomekaanisia suhteita. - Manfredini D et al. (2017). Temporomandibular disorders and dental occlusion. A systematic review of association studies: end of an era? PMID 28600812. PubMed
Systemaattinen katsaus siihen, kuinka läheisesti leukanivelvaivat liittyvät hampaiden yhteenpurentaan. - Hansraj KK (2014). Assessment of stresses in the cervical spine caused by posture and position of the head. PMID 25393825. PubMed
Laskee, miten kaularangan kuormitus kasvaa, mitä enemmän päätä kallistetaan eteenpäin. - Korbmacher H, Kahl-Nieke B (2005). Orofacial myofunctional disorders in children with asymmetry of the posture and locomotion apparatus. Int J Orofacial Myology 31:26–38. PMID 16739710. PubMed
Tutkii lapsilla, joilla on ryhdin ja tuki- ja liikuntaelimistön epäsymmetrioita, kuinka usein heillä on samanaikaisesti orofasiaalisia toimintahäiriöitä.
Myofunktionaalinen terapia ja uni
- Camacho M, Certal V, Abdullatif J et al. (2015). Myofunctional therapy to treat obstructive sleep apnea: a systematic review and meta-analysis. Sleep 38(5):669–675. DOI
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi myofunktionaalisesta terapiasta obstruktiivisessa uniapneassa. Tutkittiin muita harjoitusohjelmia kuin FaceFormer-terapiaa, eikä tuloksia voi siirtää siihen. - Guilleminault C, Huang YS, Monteyrol PJ et al. (2013). Critical role of myofascial reeducation in pediatric sleep-disordered breathing. PMID 23522724. PubMed
Kuvaa, mikä rooli suun ja kasvojen lihaksiston kohdennetulla harjoittelulla on lapsilla, joilla on unenaikaisia hengityshäiriöitä.
Oppiminen ja neuroplastisuus
- Boutin A, Doyon J (2020). A sleep spindle framework for motor memory consolidation. PMID 32248783. PubMed
Teoreettinen kehys sille, miten unisukkulat, lyhyet unenaikaiset aktiivisuusmallit, vakiinnuttavat opittuja liikkeitä muistiin. - Van den Steen L, Vanderwegen J, Guns C et al. (2019). Tongue-strengthening exercises in healthy older adults. PMID 30209561. PubMed
Tutkii kielen vahvistusharjoituksia terveillä iäkkäillä ihmisillä.
Rehellisesti suhteutettuna
Mikä on osoitettu ja mikä on mallia
Suuria, sokkoutettuja tutkimuksia useilla vertailuryhmillä ja ennalta määritetyillä päätemuuttujilla FaceFormer-terapiasta ei ole. Tämä on tilanne, ja sanomme sen sellaisena kuin se on.
Rakennuspalikat on osoitettu
Perustutkimuksessa on kuvattu, että hengitystä ja nielemistä ohjataan aivorungossa tiiviisti kytkettyinä, että huulissa, kielessä ja kitalaessa on runsaasti hermopäätteitä ja että harjoittelu muuttaa suun alueen liikkeiden ohjausta. Lapsista, joilla on suun alueen toimintahäiriöitä, on lisäksi Hampurin tutkimus.
Kokonaisuus on työmalli
Se, että nämä rakennuspalikat muodostavat yhdessä terapiaperiaatteen, joka palauttaa hengityksen, nielemisen ja pään tasapainon yhdessä referenssijärjestykseensä, on hypoteesi. Klaus Berndsen kutsuu sitä triadiseksi mallinsäätelyksi. Se on testattavissa, mutta sitä ei ole vielä testattu.
Omat käsitteet
Kraniocervikaalisen toimintamallin (CCFM) ja kraniocervikaalisen dysfunktio-oireyhtymän (CCDS) ovat kehittäneet Sabine ja Klaus Berndsen. Ne järjestävät löydöksiä, jotka esiintyvät usein yhdessä. Ne eivät ole kansainvälisessä luokituksessa, eikä CCDS ole diagnoosi lääketieteellisessä mielessä.
Havainto ei ole näyttö
Monet käytännön kulut ovat rohkaisevia. Ne ovat arvokkaita, koska niistä syntyy tarkkoja tutkimuskysymyksiä. Kontrolloitua tutkimusta ne eivät korvaa.
Mitä vielä puuttuu
Usean vuoden tiedot, vertailut muihin menetelmiin ja suuremmat seurantatutkimukset ennalta määritetyillä mittareilla, kuten nenähengitys, huulten sulku ja nielemismalli.
Ei ainoa syy
Perimällä, ympäristöllä, infektioilla ja elinoloilla on edelleen oma painoarvonsa. Kaikilla vaivoilla ei ole osuutta triadissa, eikä triadi korvaa erikoisalan hoitoa.
Pidämme harjoittelua silti mielekkäänä. Hengitys, nieleminen ja pään tasapaino ovat monien syy-seurausketjujen alussa, ja monet vaivat voivat liittyä niihin. Mitä siitä seuraa, riippuu monesta asiasta. Harjoittelu palauttaa luonnolliset toiminnot alkuperäiseen malliinsa, eikä siinä tee mitään väärin.
Ammattilaisille
Lähteet alkuperäisinä, menetelmä seminaarissa
Seminaariemme osallistujille olemme koonneet lähdepaketin, jossa on kirjallisuusluettelo, Hampurin väitöskirja kokonaisuudessaan ja kongressiesitykset. Koulutuksissa käsitellään tutkimusta, harjoitusten rakennetta ja menetelmän rajoja.
Kysymykset
Usein kysyttyä
Onko FaceFormer-terapian vaikutus tieteellisesti varmistettu?
Osittain. Lapsista ja nuorista, joilla on suun alueen toimintahäiriöitä, on kuuden kuukauden satunnaistettu tutkimus, jossa havaittiin selviä eroja suuhengityksessä ja nielemismallissa. Useimmista muista käyttöalueista on pilottitietoja, tapausselostuksia ja kliinistä kokemusta, mutta ei kontrolloituja tutkimuksia.
Miksi suuria tutkimuksia ei ole enempää?
Suuret tutkimukset useilla vertailuryhmillä ja vuosien seurannalla ylittävät pienen, käytäntöön kytketyn tutkimustyön mahdollisuudet. Siksi Klaus ja Sabine Berndsen työskentelevät ennen kaikkea translationaalisesti. He yhdistävät perustutkimuksen tietoa potilailla tehtyihin havaintoihin. Muodollista näyttöä tämä ei korvaa, mutta se tuottaa kysymyksiä, joita jatkotutkimusten tulisi testata.
Päteekö Hampurin tulokset myös aikuisiin?
Ei suoraan. Tutkittavina olivat 3,9–16,9-vuotiaat lapset ja nuoret. Lukuja ei voi siirtää aikuisiin eikä yksittäisiin vaivoihin, kuten kuorsaukseen tai leukanivelongelmiin.
Mistä löydän tutkimukset alkuperäisinä?
Hampurin väitöskirja on vapaasti saatavilla kokonaisuudessaan Hampurin yliopiston sivuilla. Lehtiartikkeleihin pääsee lähteiden yhteydessä olevista linkeistä, osaan vain kustantajan kautta.
Lähteet
- Schwan M (2007): Evaluation einer innovativen apparativen Therapie zur Harmonisierung der orofazialen Muskulatur und Funktion. Eine prospektive randomisierte klinische Studie bei Kindern. Väitöskirja, Poliklinik für Kieferorthopädie, Universitätsklinikum Hamburg-Eppendorf (prof. B. Kahl-Nieke). Koko teksti
- Korbmacher HM, Schwan M, Berndsen S, Bull J, Kahl-Nieke B (2004): Evaluation of a new concept of myofunctional therapy in children. International Journal of Orofacial Myology 30:39–52. PMID 15832861. PubMed
- Kahl-Nieke B, Korbmacher H, Berndsen S et al. (2003): Evaluation of a new concept of functional therapy supporting orthodontic treatment. European Orthodontic Societyn 79. kongressi, Praha.
- Herget A, Ohlendorf D, Kopp S (2012): Auswirkungen der Face-Former-Therapie auf die Oberkörperstatik. Manuelle Medizin 50:204–210. DOI 10.1007/s00337-012-0911-x. DOI
- Booth D, Kinzinger G (2021): Behandlung eines offenen Bisses mit einer Kombination aus Highpull-Headgear und Face Former. Kieferorthopädie 35 (Quintessenz).
- Al-Nachef C, Doll GM, Sergl HG (2001): Zur Wirksamkeit eines neuen myofunktionellen Trainingsgerätes ”FaceFormer”. Teoksessa: Tränkmann J, Lisson J (toim.): Prävention und Frühbehandlung. Taufkirchen, s. 62–69. ISBN 3-00-008757-5.
- Herget A, Ohlendorf D, Berndsen K, Kopp S (2009): Die Face-Former-Therapie und die Auswirkungen auf die Haltung der Wirbelsäule. Juliste, Saksan oikomishoitoyhdistyksen (Deutsche Gesellschaft für Kieferorthopädie) vuosikokous.
- Berndsen K, Berndsen S (2023): FaceFormer-Therapie. Neurophysiologische Kausaltherapie bei CCDS. Teoksessa: Langenhan J, Kopp S (toim.): Zahnärztliche Schlafmedizin, Thieme, s. 285–302. DOI 10.1055/b-006-163270.
- Berndsen K, Berndsen S (2023): FaceFormer Trainings-Therapie. Manual zur Methodik. Omakustanne (2. painos 2024).
- Berndsen K (valmisteilla): Trust the Triad. Luvut: Triadinen mallinsäätely ja Loppusanat (näyttöpohja).
- Muut julkaisut: isst-unna.de, List of scientific publications. Perustutkimukset linkkeineen osiossa ”Perusteet”.
Aloita
Valmiina harjoitteluun?
Maksuton FaceFormer-sovellus ohjaa perusharjoitukset, laskee mukana ja muistuttaa sinua harjoituskerroista. Halutessasi tukenasi voi olla vastaanotto terapeuttihakemistosta.
FaceFormer ZERO + ONE
Molemmat materiaalikovuudet aloitukseen, päivään ja yöhön. Setti aikuisille.
FaceFormer ZERO
Pehmeämpi FaceFormer aloitukseen, lapsille ja yöhön.
FaceFormer ZERO lasten setti
ZERO, hygieniarasia, pehmolaukku ja onnistumiskirja leimoineen.
FaceFormer-harjoittelun tavoitteena on säätää perustoiminnot hengitys, nieleminen ja pään tasapaino jälleen fysiologisiksi suun sulkemisen ja kielen referenssiasennon avulla, ja näin se luo edellytyksen sille, että vaivat voivat lievittyä. Se ei korvaa lääkärin tutkimusta. Hoitajia ja terapeutteja läheltäsi löydät terapeuttihakemistosta.